Mössöaivot

Lääkkeitä, lääkkeitä, lääkkeitä. Olen syönyt kahdeksan vuotta masennuslääkkeitä. Se saa miettimään, mitähän mössöä aivoni ja kroppani niiden seurauksena ovat. Mitä järkeä on yrittää syödä muuten puhdasta ravintoa tai käyttää luonnonmukaista kosmetiikkaa, kun samaan aikaan vetää naaman täyteen ties mitä myrkkyä? En tiedä.

Harhaanjohtava havainnekuva, jossa on masennuslääkkeideni lisäksi särkylääkkeitä ja vitamiineja

Eli mitä lääkkeitä? Koska itse olisin utelias tietämään, kerron teillekin.

Cipralex / vaikuttava aine essitalopraami

Cipralexia tai sen rinnakkaislääkettä Escitalopram Actavista söin niin kauan, että nähdessäni Actaviksen konttorin Islannissa vuonna 2014, tuntui kuin törmäisin vanhaan tuttuun. Söin lääkettä masennukseni diagnosoinnista lähtien syksystä 2010 kevääseen 2016 pääasiassa 10 milligramman annoksena päivittäin.

Hyödyt: En kokenut lääkkeestä olevan mitään hyötyä, kun paha masennus iski. Jotain hyötyä siitä kai kuitenkin oli, koska yritin lopettaa sen kahdesti ja molemmilla kerroilla ahdistus paheni niin, että palasin lääkkeen pariin.

Haitat: Kuten kai kaikki SSRI-lääkkeet, nämäkin pitkälti lamaannuttivat seksuaalisuuteni. Kuten kaikki masennuslääkkeet, nämäkin turruttivat tunteitani. Lisäksi essitalopraami väsytti minua niin, että iltauneliaisuudestani ehti tulla yleinen vitsi. Toisaalta se oli myös mukavaa, kun nukkui hyvin.

Brintellix / vaikuttava aine vortioksetiini

Brintellix tuli ja syrjäytti essitalopraamin, kun hakeuduin masennuksen vuoksi hoitoon keväällä 2016. Ehdin syödä Brintellixiä vajaan vuoden 10 milligramman päivittäisannoksena. Valitsin apteekistani Brintellixin uudelleen reilun vuoden tauon jälkeen tänä syksynä, kun silloisten lääkkeiden lopetus ei mennyt ihan putkeen.

Hyödyt: Hyödyiksi nimeäisin lähinnä vähäiset haittavaikutukset. Brintellix on uusi lääke, joka vaikuttaa kuulemma tasaisella rintamalla niin moneen eri reseptoriin, että haittavaikutukset jäävät vähäisiksi. Brintellix ei esimerkiksi lamaannuta seksuaalisuutta samalla tavalla kuin valtaosa masennuslääkkeistä.

Haitat: Ainakin kallis hinta on Brintellixin haitta. Se on niin uusi lääke, ettei sille ole vielä rinnakkaislääkettä, joten Lundbeck saa toistaiseksi tahkoa voittoa huoletta.

Ketipinor / vaikuttava aine ketiapiini

Alkuvuonna 2017 alkoi tähänastisista koettelemuksistani pahin Via Dolorosa, kun masennus puski päälle raivolla. Hakeuduin hoitoon, enkä enää muista, määrättiinkö minulle siinä rytäkässä muita lääkkeitä ennen kuin psykiatri tyytyi venlafaksiiniin ja mirtatsapiiniin, mutta ainakin Ketipinoria söin vähän aikaa. En osaa sanoa lääkkeen hyödyistä tai haitoista muuta kuin että taisin nukkua hyvin Ketipinoria syödessäni.

Mirtazapin Orion / vaikuttava aine mirtatsapiini

Mirtatsapiinin psykiatri määräsi minulle ehkä Ketipinorin jälkeen. En enää muista, miksei Ketipinor kelvannut, mutta oletettavasti siksi, että palasin psykatrin pakeille huonossa kunnossa. Lääkäreillä on hyvin vähän muita apuja masennukseen kuin lääkkeet ja sairausloma. Terapiassa kävin/käyn jo. Lääkeyhtiöt eivät onneksi jätä lääkäreitä pulaan. Valinnanvaraa on. Söin mirtatsapiinia 15 ja 30 milligramman päivittäisannoksena noin vuoden.

Hyödyt: Nukuin kuin tukki. Olin luultavasti rauhallisempi kuin ilman lääkettä.

Haitat: Hotkin kuin hullu. Turposin ja tunsin itseni inhottavaksi.

Venlafaxin Orion / vaikuttava aine venlafaksiini

Venlafaksiinin psykiatrini määräsi mirtatsapiinin rinnalle keväällä 2017, kun olin syönyt mirtatsapiinia vähän aikaa ja lihonnut pari kiloa. Psykiatri sanoi venlafaksiinin vähentävän mirtatsapiinin aiheuttamaa hotkimista, ja sen se tekikin. Söin venlafaksiinia noin vuoden 75, 150 ja 225 milligramman päivittäisannoksena.

Hyödyt: Venlafaksiinin aloittamisen jälkeen puolen vuoden helvetti helpotti, mutta en laittaisi sitä yksin lääkkeen ansioksi. Helvetti pakotti minut ottamaan masennukseni lopultakin täysin tosissaan. Olin sätkinyt ja potkinut sitä vastaan vuosia, mutta keväällä 2017 oli pakko antautua, katsoa mustaa koiraani silmiin ja alkaa keskustella sen kanssa.

Haitat: Venlafaksiinin isoin haitta muihin syömiini lääkkeisiin verrattuna on, että sillä oli eniten haittavaikutuksia. Tunteet ja seksuaalisuus menivät taas menojaan, mutta siihen olin tottunut. Pahaa teki se, että liikunnasta tuli raskasta. En aluksi tajunnut asioiden liittyvän toisiinsa, mutta ajoitus oli liian täsmällinen olemaan sattumaa. Venlafaksiinin aloittamisen jälkeen aloin hikoilla aiempaa selvästi runsaammin ja fyysinen suorituskykyni romahti. Uudelleen löytämästäni juoksuharrastuksesta tuli tuskallista. Olin epätoivoinen. Kävin verikokeissa, keuhkokuvassa ja EKG:ssä ja tein astmatestit, mutta kaikki oli ihan normaalia. Tyydyin kohtalooni, harvensin ja lyhensin lenkkejä ja hidastin tahtia. Suu muuten myös kuivui.

Tämä oli ensimmäinen kerta, kun minulle määrättiin kahta lääkettä rinnakkain ja se tuntui pahalta. Se tuntui todella pahalta. Mirtatsapiini rauhottaisi ja venlafaksiini aktivoisi. Ajattelin, että tästä se nyt alkaa. Kohta syön kolmea, sitten neljää, sen jälkeen viittä lääkettä ja lopulta en jaksa enää laskea ja yhtä puolta syön toisen puolen aiheuttamien sivuvaikutusten hillitsemiseksi. 

Lopulta sainkin yhden vastaanoton jälkeen itsekseni raivarin (avoimesti minulla on himpun korkea kynnys raivostua), kun psykiatri yritti tyrkyttää minulle unilääkettä jo kahden syömäni lääkkeen rinnalle. Siitä raivosta ja paremmasta voinnistani käsin lähdin vähentämään lääkkeitä, joiden sivuvaikutuksia inhosin. 

Tuli kesä 2018, lopetin mirtatsapiinin ja venlafaksiinin kokonaan ja kärsin pahoista lopetusoireista kuten kovasta huimauksesta ja ripulista. Tunsin isoja tunteita. Sain seksuaalisuuteni hetkeksi takaisin. Itkin ja nauroin ja rakastin. Olin onnellinen. Se oli huikeaa. Mutta sillä oli seurauksensa. 

Lopulta upposin taas syvyyksiin enkä osannut räpiköidä sieltä ylös ilman lääkkeitä. Muutaman viikon epätoivon jälkeen avasin apteekkini heinä-elokuun vaihteessa ja valitsin kaikista minulle kertyneistä lääkkeistä Brintellixin sen vähäisten haittavaikutusten takia.

Abilify / vaikuttava aine aripipratsoli

Kun alamäki oli siinä pisteessä, jossa minun olisi pitänyt saada apua jo paljon aikaisemmin, olin psykiatrin pakeilla ja sain aripipratsolin reseptin Brintellixin rinnalle. Söin lääkettä reilun kuukauden 5 milligramman päivittäisannoksena.

Hyödyt: Nousin ylös varmaankin osittain aripipratsolin avulla. Oloni tasaantui.

Haitat: Perushaittavaikutusten lisäksi aripipratsoli teki minut todella levottomaksi. En oikein osannut kuvata oloani itse ennen kuin löysin selvän kuvauksen lääkeselosteesta: "levottomuus ja kyvyttömyys pysytellä tai istua paikoillaan" ja "hallitsemattomat nykivät, nytkähtelevät tai vääntelehtivät liikkeet, levottomat jalat". Lempihaittani aripipratsolin haittavaikutuslistalla on kuitenkin äkkikuolema. Että ei se sitten ainakaan ole lääkeyhtiön vika, jos asiakas sattuu heittämään veivinsä.

Voxra / vaikuttava aine bupropionihydrokloridi

Vaikuttava aine niin mikä? En kestänyt aripipratsolin aiheuttamaa levottomuutta vaan kävin lääkärissä ja pyysin, että lääke vaihdettaisiin. Sain Voxran. Olen syönyt sitä nyt kolme päivää ja luen lääkeselostetta ensimmäisen kerran. En vielä tiedä, mitä hyötyjä tai haittoja se tuo mukanaan, mutta epäilemättä siitäkin on jonkin verran hyötyä ja jonkin verran haittaa. Ratkaisevaa on se, missä suhteessa hyötyjä ja haittoja on. Lempparini haittavaikutuslistalta on "hämmentynyt olo".

En oikeastaan uskonut lääkkeisiin ensimmäisen seitsemän vuoden aikana. Sitten, kun cocktailia kovennettiin, aloin uskoa, sillä vaikutuksetkin, sekä haitat että hyödyt, kovenivat. En haluaisi syödä lääkkeitä, mutta juuri nyt en uskalla olla syömättäkään. Kolme kertaa olen yrittänyt lopettaa lääkkeet ja kolme kertaa olen aloittanut ne uudelleen. Inhoan lääkkeitä ja samaan aikaan olen kiitollinen siitä, että niitä on olemassa ja että ne toimivat minulla edes jotenkin.

Pitkään ajattelin, että elän vain silloin, kun en ole masentunut ja että elämäni alkaa kunnolla sitten, kun olen selättänyt sekä masennuksen että lääkkeet, kun pärjään ilman lääkkeitä. Siihen asti pitää vain jotenkin kestää. Mutta tänä vuonna minun on ollut pakko todeta, ettei niin voi olla. En ehkä koskaan pääse masennuksestani eroon. Joudun ehkä aina syömään masennuslääkkeitä.

Viimeksi tapaamani psykiatri sanoi suhtautuvansa masennukseen ja masennuslääkitykseen kuten diabetekseen ja diabeteslääkitykseen. Se saattaa olla pysyvää. Se tuntuu pahalta, mutta se pakottaa elämään myös silloin, kun olen masentunut. Voisin sanoa sen olevan luovuttamista, mutta en sano. Sanoisin, että se on hyväksymistä ja tilanteeseen antautumista. 

Viime vuonna peruimme tuparimme kahteen kertaan, koska voin huonosti enkä kestänyt ajatusta juhlien emännöimisestä. Tänä vuonna voin huonosti ja pidin silti syntymäpäiväjuhlat. Täytin 30 enkä halunnut jättää niitä pitämättä masennuksen takia. Oloni oli melko lailla surkea ja juhlat olivat hyvin pienet, mutta olen silti ylpeä itsestäni, kun en perunut niitä, ja kiitollinen jokaiselle ystävälleni, joka tuli juhliini. Sanoisin sitä edistykseksi.